tiistai 17. toukokuuta 2016

Kotisynnytys: oma kokemukseni



Tänne kuuluu hyvää ja kuten jo edellisessä postauksessa mainitsinkin, viime päivät ovat menneet iloista perhetapahtumaa juhlistaessa. :)

Perheemme pienimmäinen syntyi reilu viikko sitten suunnitellusti kotonamme. Ratkaisu oli perheellemme pitkään harkittu ja pohdittu, koska koimme sen parhaaksi mahdolliseksi meille. Kokemus oli erittäin hieno, ikimuistoinen ja ehdottomasti kaikin puolin paras synnytyskokemukseni. Olen suunnitellut tätä postausta pitkään ja haluankin nyt jakaa oman kokemukseni mahdollisesti muille kotisynnytystä suunnitteleville ja tietoa etsiville.

Kotisynnytys on aihe, josta puhuttaessa keskustelua hallitsevat vahvasti tunteet ja mielikuvat. Näkemyksiä, kokemuksia ja mielipiteitä löytyy niin suuntaan kuin toiseenkin. Faktojen, tutkimusten ja tilastojen valossa perusterveelle uudelleensynnyttäjälle, jonka raskaus on sujunut normaalisti, suunnitellusti kotona synnyttäminen kätilön avustamana kuitenkin on vähintäänkin yhtä turvallista kuin sairaalassa synnyttäminen.

Synnytykseen liittyy aina riskien ja odottamattomien tilanteiden mahdollisuus. Sekä kotona että sairaalassa on omat riskinsä. On tärkeää, että tutkittua tietoa näistä riskeistä on olemassa ja ideaalinen tilanne olisikin, että tämän tiedon pohjalta jokainen synnyttäjä saisi tehdä päätöksensä siitä, millaisen paikan ja tavan kokee juuri itselleen ja vauvalleen turvallisimmaksi synnyttää. Näihin asioihin ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua tai vaihtoehtoa. Yksi kokee turvallisimmaksi sairaalaympäristön, toinen taas oman kodin.

Tästä syystä en aio tai haluakaan ottaa tässä postauksessa kantaa minkään synnytyspaikan paremmuuden tai huonommuuden puolesta. Haluan vain jakaa oman kokemukseni omasta näkökulmastani ja siinä sivussa myös kirjoitella hieman käytännön järjestelyistä ja valmistautumisesta, jos siitä olisi hyötyä myös muille mahdollisesti suunniteltua kotisynnytystä harkitseville tai aiheesta kiinnostuneille.


MIKSI?

Valitsin suunnitellun kotisynnytyksen, koska oman kokemukseni mukaan synnytys ei ole sairaus, vaan täysin normaali, fysiologinen tapahtuma. Omat aiemmat raskauteni ja synnytykseni ovat aina sujuneet täysin normaalisti, ilman ongelmia, eikä niihin ole ollut tarvetta lääketieteellisesti puuttua. Näin synnytys on saanut edetä luonnollisesti omalla painollaan ilman ylimääräisiä toimenpiteitä.

Oman kokemukseni ja näkemykseni mukaan synnytys ei ole ensisijaisesti lääketieteellinen toimenpide. Niin eläimillä kuin ihmisilläkin se perustuu hyvin vahvasti hormonaalisiin tekijöihin ja siihen, miten turvalliseksi ja rentoutuneeksi synnyttäjä olonsa kokee. Yhdelle sairaala tuo turvallisuuden tunteen, toiselle taas koti. Itse koin tarvitsevani ympärilleni tutun ympäristön sekä tutut ihmiset, jotka tunnen ja joihin luotan. Aiempien kokemusteni perusteella näiden asioiden merkitys synnytyksen etenemisen sekä äidin ja syntyvän lapsen hyvinvoinnin kannalta on ollut äärettömän suuri.


Ajatus kotisynnytyksestä on itselleni tuntunut luontevalta aina. Kuitenkin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten aihe oli Suomessa vielä hieman enemmän "tabu" kuin tänä päivänä, ja myös kotisynnytyksissä avustavia kätilöitä eli kotiloita oli melko vaikea löytää. Viime vuosina suunnitellut kotisynnytykset ovat kuitenkin yleistyneet, kotiloita on tullut lisää ja aiheesta myös puhutaan ja kirjoitetaan enemmän.  Esimerkiksi THL:n Äitiysneuvolaoppaaseen on lisätty oma osio kotisynnytyksestä, ja myös Aktiivinen Synnytys ry on julkaissut viime vuonna hyvän ja informatiivisen oppaan kotisynnytyksestä kiinnostuneille.

Yksi keskeinen kotisynnytystä puoltava tekijä perheellemme oli lyhyt matka lähimpään sairaalaan. Tämä onkin useimmilla kotiloilla eli kotisynnytyksiä hoitavilla kätilöillä yksi kriteereistä kotisynnytyksen hoitamiseen. Itse olemme siitä onnekkaassa asemassa, että lähin synnytyssairaala sijaitsee kymmenen minuutin ajomatkan päässä kotoamme. Tässä suhteessa synnyttäjät ovat toistaiseksi Suomessa valitettavan eriarvoisessa asemassa, koska esimerkiksi Pohjois-Suomessa matka lähimpään sairaalaan saattaa olla jopa satoja kilometrejä.


KOTILON LÖYTÄMINEN

Aktiivinen Synnytys ry:n sivuilta löytyy lista eri puolella Suomea toimivista, suunniteltuja kotisynnytyksiä hoitavista kotikätilöistä eli kotiloista. Esimerkiksi pk-seudulla toimii jo useita kotiloita. Itse tapasimme oman kätilöni kanssa yhteensä neljä kertaa ennen synnytystä. Synnytyksessä oli lisäksi mukana avustamassa toinenkin kätilö, jonka kanssa myös tapasimme kerran jo odotusaikana.

Itselleni oli hyvin tärkeää, että opimme kaikki puolin ja toisin tuntemaan toisiamme ennen synnytystä ja saimme keskustella avoimesti synnytykseen liittyvistä ajatuksista, toiveista ja käytännön asioista. Kotilon löytämisessä kannattaakin olla itse aktiivinen ja olla rohkeasti yhteydessä lähialuella toimiviin kotiloihin.

KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT

Suunnitellun kotisynnytyksen valmisteluissa ainakin itseäni mietityttivät etukäteen monet käytännön järjestelyt. Siinä missä sairaalasynnytykseen valmistautuessa tarvitsee lähinnä ainoastaan pakata sairaalakassi, kotisynnytystä suunnittelevan perheen täytyy tämän lisäksi tehdä kotiin jonkin verran hankintoja sekä muitakin valmisteluja kotona.

Aktiivinen synnytys ry:n sivuilta löytyy hyvä runko listasta kotiin hankittavista tarvikkeista. Itse sain omalta kotiloltani myös oikein hyvän ja kattavan "ostoslistan" jo hyvissä ajoin, niin että ehdimme hankkia kaiken tarvittavan.
 
Synnytysallas on erittäin hyvä hankinta, jos suunnitelmissa on synnytys veteen. Itse olen aiemmin käyttänyt allasta vain avautumisvaiheessa, nyt sain kokea myös vauvan syntymän veteen ja tämän perusteella voin suositella vesisynnytystä lämpimästi. Oma kotiloni toi altaan tullessaan, kuten käsittääkseni aika monilla kotiloilla sellainen onkin. Jos ei, altaita voi vuokrata esimerkiksi Aktiivinen Synnytys ry:ltä,  Ipanaisesta tai ostaa omaksi. Meillä oli käytössä La Bassine -allas, josta tykkäsin todella paljon. Se oli kätevä täyttää ja tyhjentää ja oli myös synnyttäjän kannalta oikein mukava käytössä. Altaan täyttämistä varten hankimme itse letkun ja siihen tarvittavan liittimen.


Synnytysaltaaseen tarvitaan lisäksi erillinen kertakäyttöinen suojamuovi ja lisäksi on hyvä varautua myös suojaamaan mahdolliset sängyt, sohvat ym. paikat kotona, joita mahdollisesti tulee käyttämään synnytyksen eri vaiheissa. Vanhoja pyyhkeitä ja lakanoita, joiden likaantumisen kanssa ei ole niin tarkkaa, kannattaakin kaivaa hyvissä ajoin valmiiksi kaappien perukoilta. Näiden lisäksi itse koin todella kätevänä ja helppona vaihtoehtona kotimaisen Helmi & Taimi -verkkokaupan tuotteet* kotisynnyttäjälle. Käytännön järjestelyjä helpotti, kun sai kätevästi kerralla hankittua samasta paikasta niin suojat sänkyyn ja sohvalle, suojamuovin lattialle synnytysaltaan alle, suojapussit patjalle ja tyynyille kuin myös jo synnyttäneelle äidille tarpeelliset siteet ja suojat. Kaikki nämä olivat erittäin hyödyllisiä ja huomaa että pakkausten sisältö on selvästi suunniteltu juuri kotisynnyttäjän tarpeisiin.


Valmiit tyynyn ja patjan suojapussit olivat kätevät käyttää. Tyynyt sujautettiin pussin sisään ja päälle laitoin vielä tyynyliinan, jotta käyttö olisi mukavampaa. Patjan suojapussi sopii max. 120cm leveään patjaan, mutta toimii myös esim. 80-senttiseen patjaan, jota itse käytin. Täältä löytyy video molempien tuotteiden käytöstä.


Välttämättömien hankintojen lisäksi itselleni tärkeässä roolissa synnytykseen valmistautumisessa oli myös kodin valmisteleminen synnytystä ja tulevan vauvan ensimmäisiä synttäreitä varten. Täysin ylimääräistä ekstraa, mutta meille koko perheelle kiva juttu valmistautuessa uuden perheenjäsenen tervetulleeksi toivottamiseen.



Aiempien kokemusteni perusteella olin varautunut pitkään kestävään avautumisvaiheeseen ja siihen halusin sekä itseäni että myös muita paikalla olijoita varten hankkia riittävästi pientä herkullista ja terveellistä naposteltavaa. Urheilujuomana käyttämäni Big Tree Farmsin ananaksen makuisen kookosveden arvelin toimivan hyvin juomana synnytyksessäkin, joten myös sitä hommasin itselleni purkin ja synnytyksen pikku hiljaa alkaessa käynnistyä sekoitin juomaa valmiiksi jääkaappiin tulevaa koetusta varten. Sekä ruokaa että herkkuja hankittiin valmiiksi varastoon myös synnytyksen jälkeistä aikaa silmällä pitäen.


HENKINEN VALMISTAUTUMINEN

Jostain muistan joskus lukeneeni kommentin, että suunniteltuun kotisynnytykseen valmistautuminen vaatii ennen kaikkea henkistä valmistautumista. Ehkä varmasti näin onkin. Koska aihe jakaa mielipiteitä ja herättää tunteita, voi siitä kertominen joskus herättää monenlaisia reaktioita esimerkiksi neuvolassa tai tuttavapiirissä. Jokainen suunniteltuun kotisynnytykseen valmistautuva joutuukin tekemään päätöksensä sen suhteen, miten ja missä määrin kertoo suunnitelmistaan lähipiirilleen. Itse koin luontevimmaksi ja helpoimmaksi kertoa asiasta vasta jälkikäteen. Odotusajan halusin pitää mahdollisimman seesteisenä ja välttää aiheuttamasta turhaa hämmennystä, huolestumista tai ehdoin tahdoin hakeutumasta keskelle debatteja tai kritiikkiä.


Henkistä valmistautumista vaatii myös avoimuus sille, että odottamattomia tilanteita synnytyksessä voi tulla eteen ja myös niitä, niihin varautumista ja niissä toimimista on hyvä pohtia etukäteen. Meille oli alusta asti selvää, että tilanteen niin vaatiessa myös sairaalaan siirtyminen on täysin mahdollinen skenaario, ja tästäkään syystä ajatusta kotona synnyttämisestä ei voinut täysin varmaksi mielessään "lyödä lukkoon" etukäteen. Oli suhtauduttava avoimin mielin niin, että toimitaan tilanteen mukaan ja tarpeen vaatiessa synnytys tapahtuu sairaalassa. Kävimmekin sekä puolison että kätilön kanssa useaan otteeseen läpi mahdollisia riskitilanteita ja miten niiden tullessa toimittaisiin.

Kirjoittelin jo aiemmassa postauksessa synnytykseen valmistautumisesta ja henkisen puolen merkityksestä siinä. Jälkeen päin voisi jälleen kerran todeta, että sen merkitystä ei todellakaan voi liikaa korostaa. Itse hyödynsin paljon muun muassa positiivisia affirmaatioita ja rentoutumisharjoituksia. Etenkin raskauden viimeisinä viikkoina kuuntelin ja tein päivittäin sekä Marie Monganin Hypnobirthing -kirjan harjoituksia että muita raskauteen ja synnytykseen suunniteltuja rentoutumisharjoituksia. Muun muassa YouTubesta löytyneet Float Away Stress - Relaxation for Pregnancy & Childbirth sekä Worry Balloons -harjoitukset osoittautuivat oikein hyviksi ja konkreettisiksi työkaluiksi, jotka säännöllisesti kuunneltuina auttoivat päästämään irti turhista huolista ja stressistä.


SYNNYTYS KÄYTÄNNÖSSÄ

Ehkä hienointa kokemuksessa oli, että kaikki eteni tosi luonnollisesti omalla painollaan, osana normaalia arkea. Aamulla herätessäni arvelin, että synnytys on ehkä käynnistymässä ja vauva tulisi syntymään joko saman päivän iltana, yöllä tai seuraavana päivänä. Laitoin alustavasti kätilölle ja myös paikalle tulevalle valokuvaajalle viestiä, että lähiaikoina on mahdollisesti jotakin tapahtumassa. Aamupäivällä kävin kävelyllä lähimetsässä ja keräsin samalla hieman valkovuokkoja.


Meillä oli ollut jo suunnitelmia ja ohjelmaa päivän suhteen, mutta ne saivat nyt jäädä, koska vaikutti selvästi siltä että synnytys on käynnissä. Päivä sujui kotona omalla painollaan ruokaa laittaessa, lasten kanssa ulkoillessa ja iltaa valmistellessa. Juhlimme synttäreitä jo vähän etukäteen ja lapset saivat poppareita ja muita herkkuja.



Illalla noin kahdeksan aikaan koko päivän aamusta asti tulleet säännölliset supistelut muuttuivat kivuliaammiksi. Lapset menivät nukkumaan, teimme normaalit iltatoimet ja juttelimme, että mahdollisesti aamulla vauva on jo syntynyt. Siirryin makuuhuoneeseen jumppapallon kanssa ja kuuntelin rentoutusharjoituksia. Olin useampaan kertaan päivän aikana viesteillyt kätilön kanssa ja laittanut tilannetietoja. Noin yhdeksän maissa soittelin hänelle, että voisivat lähteä tulemaan noin puolentoista tai parin tunnin kuluttua. Supistukset kuitenkin voimistuivat ja niitä alkoi tulla tiheämmin, joten soitin kymmenen jälkeen uudelleen, että voisivat tulla jo aiemmin ja laitoin myös valokuvaajalle viestiä.


Kätilöt saapuivat noin yhdentoista maissa, vauvan sydänäänet kuunneltiin dopplerilla ja ne olivat hyvät. Amme täytettiin ja pääsin sinne melko pian. Aluksi yritin pitää seuraa ja jutella muiden paikalla olijoiden kanssa, mutta jossakin vaiheessa pääsin siitä irti ja onnistuin rentoutumaan niin hyvin, että nukahdin aina supistusten välissä. Se oli todella rentouttavaa ja tuntui kuin olisi päässyt täysin toiseen maailmaan aina välillä lepäämään. Oli todella hieno kokemus kuinka kaikki sai edetä rauhallisesti omalla painollaan täysin luonnollisesti. Minulle ei missään vaiheessa koko synnytyksen aikana tehty kertaakaan esimerkiksi sisätutkimusta. Se oli todella hyvä, koska tykkään tilastoista ja olen taipuvainen analysointiin ja pohdintaan. Sairaalasynnytyksissä olen usein tuijotellut käyriä tietokoneen näytöltä ja analysoinut saamaani tietoa tehden mielessäni ennusteita niiden pohjalta tyyliin "viimeksi viiteen senttiin avautuminen kesti 8h, tällä kertaa siis ehkä vähän vähemmän.." jne. Tällainen rationaalinen ajattelu ei kuitenkaan edesauta synnytystä millään lailla, vaan päinvastoin hidastaa sitä ja aiheuttaa stressiä. Olikin todella hienoa saada kokea vain valtava turvallisuuden tunne ja luottamus siihen, että kaikki edistyy ja menee hienosti eteenpäin. 

Turvallisuutta toi myös tieto siitä, että paikalla olevat ammattitaitoiset kätilöt ovat paikalla juuri minua varten ja keskittyvät ainoastaan minun ja vauvani voinnin seuraamiseen. Heidän ei tarvitse samanaikaisesti juosta huoneesta toiseen useampaa eri synnytystä hoitamassa. Näin myös mahdolliset ongelmatilanteet on mahdollista havaita aikaisemmassa vaiheessa ja puuttua niihin jos tilanne vaatii.


Ponnistamisen tarvetta alkoi tulla jossakin vaiheessa ja noin parin tunnin päästä kätilöiden saapumisesta vauva syntyikin altaaseen. Se oli todella hieno kokemus, myös ponnistaminen tapahtui aivan itsestään ilman että itse olisi tarvinnut yrittää erityisesti tehdä mitään asian eteen. Aikaisemmissa synnytyksissä sikiökalvot oli aina puhkaistu synnytyksen nopeuttamiseksi, nyt vauva sai syntyä omassa kalvopussissaan. Sain ottaa hänet itse vastaan ja ihailimme vauvaa kaikki siinä yhdessä ja olimme altaassa sen aikaa että istukka sai syntyä ja napanuora katkaistiin. Vauva sai K-vitamiinin ja muut tarvittavat jutut kuten TSH-näytteenotto tehtiin.  Jossakin vaiheessa siirryimme omaan makkariin sängylle ensi-imetykseen. 

Sillä välin kun me vanhemmat fiilistelimme ensi hetkiä vauvan kanssa, kätilöt tyhjensivät altaan ja siivosivat paikat. Olikin ihmeellistä, miten parin tunnin päästä näytti siltä kuin olohuoneessamme ei koskaan olisi synnytettykään! Ennen lähtöään, pari tuntia synnytyksen jälkeen kätilöt vielä tutkivat minut ja vauvan, jolla olikin oikein hyvät mitat - painoa kaiken kaikkiaan neljä ja puoli kiloa. Nukkumaan pääsimme muutamaksi tunniksi aamuyöstä, mutta seuraavana päivänä olo oli todella energinen ja virkeä heti aamusta. Vauvan synttäreitä juhlittiin heti isompien lasten kanssa ja heidän ensimmäiset hetkensä vauvan kanssa olivat aivan ikimuistoisia.


Oli todella hienoa miten luonnollista ja tietyllä tapaa helppoa kaikki oli. Ei stressiä siirtymisistä mihinkään pois kotoa, huolta tai pohdintoja siitä milloin tulisi lähteä ja minne mahtaisi mahtua, millainen henkilökunta olisi vastassa, milloin päästettäisiin lähtemään kotiin jne. Kaikki tapahtui täysin osana normaalia elämää ja synnytyksen jälkeen pääsi heti kiinni normaaliin arkeen vauvan kanssa, mikä on itselleni aina tuntunut hyvältä ja oikealta siinä missä jollekin toiselle lepääminen sairaalassa ennen arkeen siirtymistä saattaa olla tervetullutta.


Parin päivän ikäisenä kävimme vauvan kanssa sairaalassa lastenlääkärin tarkastuksessa. Se sujui oikein hyvin, kiitos kotilollemme joka oli hoitanut käytännön asiat aina ajan varaamisesta alkaen. Myös ensimmäinen neuvolakäynti vajaan viikon iässä sujui hienosti.



Vaikka synnytys onkin vain yksi päivä elämässä, vaikuttaa se aina naiseen ja varmasti monesti myös muuttaa häntä ihmisenä. Voin itse jo nyt todeta, että nuorimman lapseni syntymä kotona on varmasti ollut yksi elämääni voimakkaimmin muuttaneista kokemuksista. Parempaa alkua vauva-arkeen ei olisi voinut saada. 


Olenkin sydämestäni todella kiitollinen koko upealle synnytystiimilleni. :)

Hyvinvoinnin Tavaratalosta ** herkut vastasynnyttäneelle äidille kätevästi suoraan kotiovelle kannettuna :)

Nyt täällä nautitaan vauvantuoksuisesta arjesta, kevätauringosta ja täyteen kukoistukseen hetkessä puhjenneesta luonnosta. Puista vihreine lehtineen ja kukista, jotka loistavat kaikissa mahdollisissa väreissä. Puutarhapalstalla on jo ensimmäiset kevätkylvöt saatu käyntiin ja päivittäiset kävelylenkit vauvan kanssa keväisen luonnon keskellä ovat tällä hetkellä ihan parasta!


Lisää kotisynnytys-aiheesta:

Kotisynnytyksestä tietoa Aktiivinen Synnytys ry:n sivuilla
Helsingin Sanomat: Avustavia kätilöitä helpompi löytää: Kotisynnytykset yleistyvät
MTV3 juttu kotisynnytyksistä, toukokuu 2016
Opinnäytetyö Saana Niemelä: Äitien kokemuksia suunnitellusta kotisynnytyksestä 


* yhteistyössä Helmi & Taimi -verkkokauppa
** sis. affiliate-linkkejä 

7 kommenttia:

  1. Ihana kirjoitus, tätä oon odottanu! Liekö täälläkin joskus synnytettäisiin kotona, eihän sitä ikinä tiedä. Viimeisimmässä synnytyksessä sanoin ei lähes kaikelle mitä sairaala tarjosi ja näin jälkikäteen en voi ymmärtää esim. miksi kalvot lähes aina puhkaistaan. Nyt sitä ei mulle tehty ja synnytys oli niin paljon lempeämpi omalle kropalle ja varmasti vauvallekin. Tunnistan itseni tosta ponnistusvaiheesta, en aikaisemmin ollut kokemut mitään vastaavaa. Aivan kuin keho olisi ponnistanut itse ja mä tulin vain mukana.

    Sua vähän seuranneena ei tullut mitenkään yllätyksenä tää kotisynnytys. Enemmän olisin yllättynyt jos olisitte menny sairaalaan:).

    VastaaPoista
  2. Moikka Henna! Tosi kiva kun kommentoit, kiitos! :) Ja tosiaan ihana kuulla että tykkäsit postauksesta. Olen niin kiitollinen että sain tämän kokea nyt. Ja halusin myös siitä kirjoittaa, vaikka tiedän että aihe jakaa mielipiteitä, mutta tämä olikin vain oma kokemukseni, niin rohkenin kuitenkin siksi kirjotella ajatuksia yhteen. Niitä on paljon ja tuntuu että vielä ei edes täysin käsitä miten perustavanlaatuisen iso ja hieno juttu tämä on ollut meille kaikille. Käsittääkseni Ruotsissa kotisynnytykset on aavistuksen verran yleisempi kuin täällä, mitä muistan tilastoja nähneeni, vaikka ei sielläkään lähelläkään mitään Hollannin lukuja. :)

    VastaaPoista
  3. Paljon onnea pikkunyytistä <3 Olipa ihana kirjoitus! En edes tiedä miksi sitä lähdin lukemaan, koska synnytys ei ole minulle millään tavalla ajankohtainen. Silti kotisynnytys on aina kiehtonut minua ja olen miettinyt, että JOS joskus lapsia saisin, haluaisin sairaalakammoisena ehdottomasti synnyttää kotona. Voih, kirjoituksestasi tuli jotenkin tosi seesteinen ja harmoninen mieli itsellekin. Ihanaa ja kaunista vauva-aikaa sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Susanna! Kiitos ihanasta kommentista! :) Kuulosti niin tutulta, itsellänikin niin samoja mietteitä ollut jo kauan ennen kuin nämä asiat olivat mitenkään omakohtaisia. Kiva jos tykkäsit postauksesta :) Ihanaa kevättä sinnekin! <3

      Poista
  4. Upeaa, upeaa! Ei voi muuta sanoa. Kiitos upean tarinasi jakamisesta ja suuresti onnea teille! t. Sylin hyvän kätilö Tuisku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Tuisku! Kiitos paljon onnitteluista ja ihanasta kommentistasi! :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...