perjantai 21. helmikuuta 2020

Kaupallisuus – ystävä, vihollinen vai jotain siltä väliltä?

Kuluneella viikolla sain Instagramin kautta kommentin seuraajalta, joka oli kokenut tilini muuttuneen liian kaupalliseksi, eikä omien sanojensa mukaan siksi enää halua sitä seurata. Teidän seuraajien ja lukijoiden palautteet ja ajatukset ovat todella tärkeitä, ja kiitänkin lämpimästi tästä kommentista ja ajatusten rohkeasta esiin tuomisesta. Kommentti herätti itselläni niin paljon ajatuksia monista eri näkökulmista, että päätin omistaa sille ihan kokonaisen blogipostauksen verran pohdintaa.

Olen työskennellyt viimeisen kymmenen vuoden aikana useissa eri yrityksissä markkinoinnin, somen ja siten läheisesti myös vaikuttajamarkkinoinnin parissa. Sen lisäksi olen koulutukseltani yhteiskuntatieteilijä ja seuraan monia aikamme ilmiöitä paljolti tämän koulutustaustan tarjoamien silmälasien läpi. Aikoinaan olen perehtynyt sekä opintojen että töiden kautta esimerkiksi kulutuksen sosiologiaan, kestäviin elämäntapoihin sekä siihen, miten nitä parhaiten saataisiin edistettyä erilaisten ihmisten keskuudessa. Näin ollen tarkastelen tätä teemaa todella monelta kantilta ja aihe on itselleni suorastaan herkullinen - siksi halusin pohtia sitä monesta näkökulmasta ja naputella pohdiskeluni muidenkin luettavaksi.

Yhteiskunnallisesti elämme suurten murrosten aikaa kaikkialla maailmassa. Globalisaatio ja digitalisaatio ovat etenkin vauraissa länsimaissa tehneet turhiksi ja kadottaneet monia perinteisiä esimerkiksi teollisuuden työpaikkoja. Maaseudut ovat autioituneet ja tehtaita suljettu. Monin paikoin työn elämään tuoman merkityksellisyyden tilalle on tullut näköalattomuus ja katkeruus, jopa syrjäytyminen. Yhteiskunnan ulkopuolelle ja osattomaksi jäämisen kokemus tarjoaa kasvualustan tyytymättömyydelle, johon esimerkiksi erilaiset populistiset ideologiat ja ääriliikkeet tarjoavat helpolta kuulostavia ratkaisuja ja kasvattavat suosiotaan.

Yhteiskunnan vakauden, menestyksen, ihmisten onnellisuuden ja jopa maailmanrauhan kannalta pidän itse todella tärkeänä sitä, että uusia, vastuullisesti toimivia ja maailmaa paremmaksi tuotteillaan tai palveluillaan muuttavia yrityksiä syntyy, kasvaa ja menestyy - ne työllistävät paikallisia ihmisiä, luovat hyvinvointia koko yhteisölle ja parhaimmillaan muuttavat ja muokkaavat elintapojamme sekä kulutustottumuksiamme terveempään suuntaan.


Vaikuttaja vaikuttaa - myös yhteiskunnallisesti

Lähes kaksi vuosikymmentä sitten tutkin työni puitteissa paljonkin sitä, miten ekologisemmat, kestävämmät elämäntavat saataisiin houkutteleviksi ja varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi tavalliselle kuluttajalle. Lähes kaikki tutkimustulokset ja -löydökset puhuivat sen puolesta, että ilmasto- ja ympäristöasioista uhkakuvien kautta viestivä, syyllistävä tai “saavutetuista eduista luopumiseen” perustuva puhe ei motivoi ihmisiä kulutustottumustensa muuttamiseen. Kantavana teemana lähes kaikkien tutkimusten yhteenvedossa oli, että lyödäkseen isosti läpi kestävämpien valintojen tekeminen tulisi esittää kuluttajille positiivisena ja houkuttelevana vaihtoehtona, ilon kautta eikä pakon sanelemana - sen lisäksi eettisesti kestävämpien tuotteiden ja palveluiden tulisi olla laadukkaita ja tyylikkäästi brändättyjä, “uutta luksusta”.

Nyt, 2020-luvun taitteessa ilmastokysymystenkin noustua vihdoin “mainstreamiin”, monet perinteiset käyttäytymismallit ovat murroksessa. Kulutustottumuksiamme parempia valintoja kohti tuuppaavia innovaatiota ja yrityksiä on noussut kuin sieniä sateella viimeisen vuosikymmenen aikana: esimerkkinä vaikkapa kasviproteiinit ja lihankorvikkeet eri muodoissaan, ekologisen ja eettisen muodin verkkokaupat, autonvuokraus- ja yhteisomistuspalvelut tai vaatelainaamot. Uusia yrityksiä perustetaan ja monissa tapauksissa uutta markkinaa aletaan luoda täysin tyhjästä. Se vaatii paitsi rohkeutta ja investointeja, myös markkinointia.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana sekä yrittäjyyden että markkinoinnin maailma on mullistunut isosti. Suomessakin on syntynyt paljon pienestä ideasta alkunsa saaneita yrityksiä, jotka ovat muun muassa sosiaalisen median avulla ampaisseet jopa maailmanmaineeseen - esimerkiksi vaikkapa Four Sigmatic, Lunette sekä Goodio. Monen pienen ja isommankin yrityksen menestystarinassa myös vaikuttajamarkkinointi on ollut keskeisessä roolissa tunnettuuden kasvattamisessa etenkin täysin uudelle markkinalle astuttaessa. Vaikuttajamarkkinointi on tänä päivänä monelle etenkin pienelle ja aloittelevalle brändille suorastaan elinehto.

Piilaaksossa pääomasijoittajana toimiva Jyri Engeström puhui taannoin Futucast- podcastin Piilaakson varjo - jakson haastattelussa siitä, miten pääomasijoittajana on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisesti rahoittamalla vähähiilisempää yhteiskuntaa rakentavia innovaatioita kuten vaikkapa BeyondMeatia. Vaikka pääomasijoittajaksi ryhtyminen ei meille jokaiselle olekaan mahdollista, maailmaa muuttavia bisnesmalleja ja -yrityksiä voi tukea myös muilla tavoin. Itselleni sekä nykyisessä palkkatyössäni että omissa some-kanavissani yksi suurimpia merkityksen luojia ja drivereita on se, että joka ikinen päivä voin auttaa paremman maailman puolesta työtä tekeviä, kulutustottumuksiamme parempia valintoja kohti tuuppaavia yrityksiä kasvamaan ja menestymään ja sitä kautta antaa oman pienen työpanokseni myös yhteiskunnallisen hyvinvoinnin lisääntymiseen.



Aloitin useamman eri aihepiirejä käsittelevän blogin pitämisen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, ja tämä blogi sai alkunsa vuonna 2009. Blogeja syntyi ja putkahteli "blogosfääriin" tuolloin paljon monista eri aiheista. Monet blogit olivat tuohon aikaan kotikutoisia ja alun perin lähinnä omaksi iloksi tai pienelle yleisölle laadittuja. Vaikuttaja-termiä ei ollut olemassa, eikä vaikuttajamarkkinointi kuulunut yritysten markkinoinnin työkalupakkiin. Kun kaupallisia yhteistöitä sitten alettiin solmia yritysten ja vaikuttajien välillä, ei virallisia pelisääntöjä tai ohjeita esimerkiksi yhteistöiden merkitsemiseen ollut. Koko pelikenttä oli pitkään kuin villi länsi, ja lukijan tai seuraajan oli todella vaikea monesti tietää, suositteliko bloggaaja tuotetta vilpittömästi omasta kiinnostuksestaan vai oliko hän saanut tuotteen lahjuksena some-näkyvyyttä vastaan.

Jo tämänkin blogin alkutaipaleella, aikana ennen kaupallisten yhteistöiden ja some-vaikuttajamarkkinoinnin syntyä, koin tärkeäksi nostaa blogin kautta esiin esimerkiksi pientuottajien tuotteita sekä muita omia terveellisempiä suosikkituotteitani, jotta kenties muutkin innostuisivat testaamaan näitä tuotteita. Niinpä tämänkin blogin ihka ensimmäisten postausten joukosta syyskuulta 2009 löytyykin esimerkiksi vaikkapa Urtekramin maapähkinävoita sekä Ombarin raakapatukoitakin hehkuttavat postaukset. Näitä postauksia en ollut laatinut rahaa tai tuotteita vastaan, vaan siksi, että olin nämä mahtavat tuotteet kaupasta ostanut ja niistä innostuneena halusin vinkata asiasta myös muille. 

Myös nykyisin, 10 vuotta myöhemmin, nostan enemmän kuin mielelläni vapaaehtoisesti esiin some-kanavissani paikkoja tai tuotteita, joista pidän todella paljon ja joita haluan suositella lämpimästi myös muille. Joissakin tapauksissa olen saanut tuotteet tai rahaa vastineeksi some-näkyvyydestä - tällöin julkaisun alussa on merkintä "kaupallinen yhteistyö". Suuressa osassa tapauksista kuitenkaan minulle ei ole maksettu rahallista korvausta tai lahjoitettu tuotteita, vaan kehun tuotetta tai palvelua vilpittömästi omasta tahdostani - siksi, että tuote tai palvelu on minulle mieluinen ja haluan omalta osaltani auttaa yritystä saamaan tunnettuutta, kasvamaan ja menestymään. Vaikka kyseessä tällöin ei olekaan “virallinen kaupallinen yhteistyö”, voiko anti-kaupallisuutta kaipaava seuraaja kokea myös tällaisen julkaisun liian kaupallisena? Varmasti voi. 

Onko kaupallisuus sitten aina absoluuttisen huono asia, jota tulisi välttää kaikin mahdollisin keinoin? Onko vaikuttajamarkkinointi ja -yhteistyö yritysten markkinointikeinona lähtökohtaisesti huono juttu? Jos markkinoille tulee mullistava uusi tuote, palvelu tai innovaatio, joka mahdollistaa elämäntapojen muuttamisen ekologisesti kestävämpään suuntaan (esimerkiksi uusi kasviproteiinituote, vaatelainaamo tai hävikkiruokaravintola), onko huono ja ei-toivottava asia, että se saa (joko ansaittua tai ostettua) näkyvyyttä, tunnettuutta ja sitä kautta kasvua perinteisten markkinoinnin keinojen ohella myös vaikuttajamarkkinoinnin kautta? Yritysten ja brändien lisäksi vaikuttajayhteistyötä tekevät tänä päivänä myös monet ei-kaupalliset järjestöt ja organisaatiot, jotka haluavat saada näkyvyyttä tärkeille kampanjoille tao teemoille. Jos vaikkapa ympäristöjärjestö toteuttaa zero waste -vaikuttajan kanssa sisältöyhteistyökampanjan, jossa zw-vaikuttaja jakaa seuraajilleen vinkkejä kierrätykseen tai muoviroskan minimoimiseen, onko myös tämä huono juttu, koska vaikuttajalle on maksettu yhteistyöstä ja kyseessä on siis kaupallinen yhteistyö? Jonkun mielestä varmasti on, mutta osa seuraajista ehkä taas iloitsee siitä, että tärkeä asia saa vaikuttajakampanjan kautta lisää näkyvyyttä ja tunnettuutta.


Uskon, että aina silloin tällöin moni meistä haaveilee paluusta omavaraisuuden aikaan, aikaan ennen kapitalismia ja kulutusyhteiskuntaa nykyisessä muodossaan. Kaupankäynti ja uusien ajatusten, ideoiden, kulttuurien, vaikutteiden ja hyödykkeiden vaihto ihmisten välillä on eri muodoissaan kuitenkin ollut osa inhimillistä kanssakäymistä jo hyvin pitkään ihmiskunnan historiassa - aivan kuten tämä päivänäkään vaikuttajamarkkinointi, some tai kaupalliset yhteistyöt eivät ole pelkästään pinnallista kerskakulutukseen kannustavaa huttua, vaan myös vuoropuhelua ja ajatusten vaihtoa asiakkaiden sekä tuotteiden tai palveluiden kehittäjien välillä – ja myös tehokas tapa edistää kestävämpiä elämäntapoja nykyaikaisin markkinoinnin keinoin.

Tässä blogissani ja Instagram-tililläni olen tehnyt tietoisen valinnan kertoa kestävämpiin, ekologisempiin valintoihin ja hyvinvointiin liittyvistä asioista simppelin kansantajuisesti, positiivisella ja ehkä jopa hieman naivilla tavalla, koska uskon sen puhuttelevan paatoksellisuutta paremmin. Kuitenkin taustalla ja pinnan alla piilee myös syvällisempi motiivi yhteiskunnallisen hyvän ja kestävämmän liiketoiminnan edistämiseen muun muassa pieniä, nousevia yrityksiä tukemalla ja esiin nostamalla.

Sisältöjä, medioita ja tilejä löytyy edelleen varmasti kaikista some-alustoista jokaiseen makuun. Vaikka vaikuttajamarkkinointi on ainakin näillä näkymin tullut jäädäkseen, varmasti myös 100-prosenttisesti ei-kaupallista sisältöä kaipaaville löytyy edelleen kanavia, joita voi seurata hyvillä mielin. Tässä postauksessa olen halunnut hieman avata omia pohdintojani aiheesta, jotka toivottavasti valottavat hieman, miksi omissa kanavissani ilolla suosittelen ja nostan esiin tuotteita tai palveluita, jotka koen tärkeiksi. Kuulen mielelläni myös teidän lukijoiden ja seuraajien ajatuksia aiheesta!

tiistai 18. helmikuuta 2020

GUGGUU SS20, PLAY COLLECTION

Kaupallinen yhteistyö Gugguu*
Postaus sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty * -merkillä


Sekä lasten että aikuisten vaatteista puhuttaessa on kotimaisuus ja tuotannon vastuullisuus ollut itselleni tärkeä kriteeri niin kauan kuin muistan. Silloin kun uusia vaatteita on tarpeen hankkia, eikä sopivaa löydy käytettynä, on todella hienoa että vaihtoehtoja tällä saralla löytyy jo paljon enemmän kuin kymmenisen vuotta sitten, jolloin itse lasten ollessa ihan pieniä aiheesta kiinnostuin.

Monista suomalaisista lastenvaatemerkeistä *Gugguu on yksi niistä, joiden matkassa olen asiakkaana kulkenut aivan alusta asti. Parasta Gugguussa on laadun lisäksi omasta mielestäni tietty ajaton tyylikkyys: vaikka monet klassikkotuotteet ovat pysyneet samoina ihan alusta asti, on sarja onnistunut ainakin omissa silmissäni säilyttämään kiinnostavuutensa - yhtä aikaa hillitysti uudistuen ja vanhaa säilyttäen. Vaatteita on helppo myös kierrättää lapselta toiselle, koska esim. *hupparit ovat tietyllä tavalla jo klassikon maineessa ja monen vuoden käytön jälkeenkin ne näyttävät edelleen yhtö kivoilta ja tyylikkäiltä.


Gugguun verkkosivuilla kankaiden ja materiaalien alkuperästä ja tuotannosta kerrotaan *mm. seuraavasti: 
"Kaikki kankaantoimittajamme ovat eurooppalaisia ja kankaamme tulevat muun muassa Suomesta, Virosta, Portugalista, Hollannista, Saksasta ja Italiasta. 100% orgaaninen collegemme on Suomessa kudottua. Meille kestävät suhteet materiaalintoimittajien kanssa ovat ensisijaisen tärkeitä, koska näin pystymme takaamaan materiaalien laadukkuuden ja kehittämään niitä entistäkin paremmiksi.
Kangas- ja vaatetuotannon toimijat ovat valikoituneet skandinaavisten referenssien kautta. Vastuulliset tuotantotoimijat, jotka täyttävät kaikki laatukriteerimme, sijaitsevat Suomessa ja Baltiassa (Virossa ja Latviassa) sekä Puolassa. Pidämme ensiarvoisen tärkeänä asiana, että tiedämme ja tunnemme koko tuotantoketjun sekä työntekijöiden työolot- ja ajat, ja voimme suoraselkäisesti seistä näiden takana. Läheinen tuotannon sijainti antaa meille mahdollisuuden jatkuvaan tiiviiseen yhteistyöhön."

Meidän perheessä kokemusta on monen vuoden ajalta sekä *ulkovaatteista, sisävaatteista että *asusteista eri-ikäisten lasten käytössä. *Flash-takki sekä *Go-On Bomber -takki ovat ihanan laadukkaita ja pitkäikäisiä, sekä myös taatusti vastuullisempi valinta:
"Kankaan ensimmäinen ja kolmas kerros on valmistettu kierrätetystä polyesteristä. Materiaalissa käytetty kalvo on optimaalisesti hengittävä sekä täysin PTFE- (polytetrafluorieteeni) sekä PFC- (perfluoratut yhdisteet) vapaa. Lisäksi materiaali on valmistettu Öko-Tex Standard 100 –sertifikaatin mukaan. Tämä sertifikaatti takaa, että tuotteesta ei ole haittaa terveydelle. Kankaan vedenkesto on saatu aikaan ympäristöystävällisellä Bionic-Finish® Eco -viimeistelyllä. Kankaan valmistaja on sertifioitu BLUESIGN® järjestelmäkumppani." (*Lainaus Gugguun sivuilta)
*Kevään luomupuuvilla-asusteissa omasta mielestäni ulkonäön ja laadun lisäksi aivan ehdottomasti ihaninta on, että ne ovat myös valmistettu Suomessa! Gugguu on jo monen vuoden ajan työllistänyt samaa pientä kotimaista kutomoa, josta asusteet tulevat. Suomalaisen työn suosiminen myös tuotannossa on itselleni ollut aina todella tärkeää ja etenkin viime vuosina se on tullut entistä lähemmäs sydäntä - yhteiskunnalliselta kantiltakin katsottuna kun on todella tärkeää, että ihmisillä on töitä.



Meidän perheessä viime aikoina myös aikuiset ovat ihastuneet isosti Gugguun vaatteisiin. Molemmilta vanhemmilta löytyy hupparit jas itseltäni myös muutamia muita ensimmäisen Mini Me -malliston vaatteita niin arkeen kuin juhlaankin. Elättelenkin toiveita, että Mini Me -mallistoja olisi tulossa myös tulevaisuudesssa!



*Gugguun sivuilta voit käydä kurkkaamassa ja fiilistelemässä lisää kevään 2020 mallistoa. 

Jos haluat päästä hypistelemään tuotteita livenä ennen ostopäätöksen tekoa, huikkaan jo nyt että maaliskuun aikana minulla on ilo järjestää Private Shopping -ilta *Gugguun Mikonkadun myymälässä, jonne tulen arpomaan pääsyn useammalle onnekkaalle myös Instagram-tililläni helmi-maaliskuun aikana! Kannattaa siis laittaa seurantaan @superihanaa viimeistään nyt - lisää luvassa pian!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...