Kuluneella viikolla sain Instagramin kautta kommentin seuraajalta, joka oli kokenut tilini muuttuneen liian kaupalliseksi, eikä omien sanojensa mukaan siksi enää halua sitä seurata. Teidän seuraajien ja lukijoiden palautteet ja ajatukset ovat todella tärkeitä, ja kiitänkin lämpimästi tästä kommentista ja ajatusten rohkeasta esiin tuomisesta. Kommentti herätti itselläni niin paljon ajatuksia monista eri näkökulmista, että päätin omistaa sille ihan kokonaisen blogipostauksen verran pohdintaa.
Olen työskennellyt viimeisen kymmenen vuoden aikana useissa eri yrityksissä markkinoinnin, somen ja siten läheisesti myös vaikuttajamarkkinoinnin parissa. Sen lisäksi olen koulutukseltani yhteiskuntatieteilijä ja seuraan monia aikamme ilmiöitä paljolti tämän koulutustaustan tarjoamien silmälasien läpi. Aikoinaan olen perehtynyt sekä opintojen että töiden kautta esimerkiksi kulutuksen sosiologiaan, kestäviin elämäntapoihin sekä siihen, miten nitä parhaiten saataisiin edistettyä erilaisten ihmisten keskuudessa. Näin ollen tarkastelen tätä teemaa todella monelta kantilta ja aihe on itselleni suorastaan herkullinen - siksi halusin pohtia sitä monesta näkökulmasta ja naputella pohdiskeluni muidenkin luettavaksi.
Yhteiskunnallisesti elämme suurten murrosten aikaa kaikkialla maailmassa. Globalisaatio ja digitalisaatio ovat etenkin vauraissa länsimaissa tehneet turhiksi ja kadottaneet monia perinteisiä esimerkiksi teollisuuden työpaikkoja. Maaseudut ovat autioituneet ja tehtaita suljettu. Monin paikoin työn elämään tuoman merkityksellisyyden tilalle on tullut näköalattomuus ja katkeruus, jopa syrjäytyminen. Yhteiskunnan ulkopuolelle ja osattomaksi jäämisen kokemus tarjoaa kasvualustan tyytymättömyydelle, johon esimerkiksi erilaiset populistiset ideologiat ja ääriliikkeet tarjoavat helpolta kuulostavia ratkaisuja ja kasvattavat suosiotaan.
Yhteiskunnan vakauden, menestyksen, ihmisten onnellisuuden ja jopa maailmanrauhan kannalta pidän itse todella tärkeänä sitä, että uusia, vastuullisesti toimivia ja maailmaa paremmaksi tuotteillaan tai palveluillaan muuttavia yrityksiä syntyy, kasvaa ja menestyy - ne työllistävät paikallisia ihmisiä, luovat hyvinvointia koko yhteisölle ja parhaimmillaan muuttavat ja muokkaavat elintapojamme sekä kulutustottumuksiamme terveempään suuntaan.
Vaikuttaja vaikuttaa - myös yhteiskunnallisesti
Lähes kaksi vuosikymmentä sitten tutkin työni puitteissa paljonkin sitä, miten ekologisemmat, kestävämmät elämäntavat saataisiin houkutteleviksi ja varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi tavalliselle kuluttajalle. Lähes kaikki tutkimustulokset ja -löydökset puhuivat sen puolesta, että ilmasto- ja ympäristöasioista uhkakuvien kautta viestivä, syyllistävä tai “saavutetuista eduista luopumiseen” perustuva puhe ei motivoi ihmisiä kulutustottumustensa muuttamiseen. Kantavana teemana lähes kaikkien tutkimusten yhteenvedossa oli, että lyödäkseen isosti läpi kestävämpien valintojen tekeminen tulisi esittää kuluttajille positiivisena ja houkuttelevana vaihtoehtona, ilon kautta eikä pakon sanelemana - sen lisäksi eettisesti kestävämpien tuotteiden ja palveluiden tulisi olla laadukkaita ja tyylikkäästi brändättyjä, “uutta luksusta”.
Nyt, 2020-luvun taitteessa ilmastokysymystenkin noustua vihdoin “mainstreamiin”, monet perinteiset käyttäytymismallit ovat murroksessa. Kulutustottumuksiamme parempia valintoja kohti tuuppaavia innovaatiota ja yrityksiä on noussut kuin sieniä sateella viimeisen vuosikymmenen aikana: esimerkkinä vaikkapa kasviproteiinit ja lihankorvikkeet eri muodoissaan, ekologisen ja eettisen muodin verkkokaupat, autonvuokraus- ja yhteisomistuspalvelut tai vaatelainaamot. Uusia yrityksiä perustetaan ja monissa tapauksissa uutta markkinaa aletaan luoda täysin tyhjästä. Se vaatii paitsi rohkeutta ja investointeja, myös markkinointia.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana sekä yrittäjyyden että markkinoinnin maailma on mullistunut isosti. Suomessakin on syntynyt paljon pienestä ideasta alkunsa saaneita yrityksiä, jotka ovat muun muassa sosiaalisen median avulla ampaisseet jopa maailmanmaineeseen - esimerkiksi vaikkapa Four Sigmatic, Lunette sekä Goodio. Monen pienen ja isommankin yrityksen menestystarinassa myös vaikuttajamarkkinointi on ollut keskeisessä roolissa tunnettuuden kasvattamisessa etenkin täysin uudelle markkinalle astuttaessa. Vaikuttajamarkkinointi on tänä päivänä monelle etenkin pienelle ja aloittelevalle brändille suorastaan elinehto.
Piilaaksossa pääomasijoittajana toimiva Jyri Engeström puhui taannoin Futucast- podcastin Piilaakson varjo - jakson haastattelussa siitä, miten pääomasijoittajana on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisesti rahoittamalla vähähiilisempää yhteiskuntaa rakentavia innovaatioita kuten vaikkapa BeyondMeatia. Vaikka pääomasijoittajaksi ryhtyminen ei meille jokaiselle olekaan mahdollista, maailmaa muuttavia bisnesmalleja ja -yrityksiä voi tukea myös muilla tavoin. Itselleni sekä nykyisessä palkkatyössäni että omissa some-kanavissani yksi suurimpia merkityksen luojia ja drivereita on se, että joka ikinen päivä voin auttaa paremman maailman puolesta työtä tekeviä, kulutustottumuksiamme parempia valintoja kohti tuuppaavia yrityksiä kasvamaan ja menestymään ja sitä kautta antaa oman pienen työpanokseni myös yhteiskunnallisen hyvinvoinnin lisääntymiseen.
Aloitin useamman eri aihepiirejä käsittelevän blogin pitämisen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, ja tämä blogi sai alkunsa vuonna 2009. Blogeja syntyi ja putkahteli "blogosfääriin" tuolloin paljon monista eri aiheista. Monet blogit olivat tuohon aikaan kotikutoisia ja alun perin lähinnä omaksi iloksi tai pienelle yleisölle laadittuja. Vaikuttaja-termiä ei ollut olemassa, eikä vaikuttajamarkkinointi kuulunut yritysten markkinoinnin työkalupakkiin. Kun kaupallisia yhteistöitä sitten alettiin solmia yritysten ja vaikuttajien välillä, ei virallisia pelisääntöjä tai ohjeita esimerkiksi yhteistöiden merkitsemiseen ollut. Koko pelikenttä oli pitkään kuin villi länsi, ja lukijan tai seuraajan oli todella vaikea monesti tietää, suositteliko bloggaaja tuotetta vilpittömästi omasta kiinnostuksestaan vai oliko hän saanut tuotteen lahjuksena some-näkyvyyttä vastaan.
Jo tämänkin blogin alkutaipaleella, aikana ennen kaupallisten yhteistöiden ja some-vaikuttajamarkkinoinnin syntyä, koin tärkeäksi nostaa blogin kautta esiin esimerkiksi pientuottajien tuotteita sekä muita omia terveellisempiä suosikkituotteitani, jotta kenties muutkin innostuisivat testaamaan näitä tuotteita. Niinpä tämänkin blogin ihka ensimmäisten postausten joukosta syyskuulta 2009 löytyykin esimerkiksi vaikkapa Urtekramin maapähkinävoita sekä Ombarin raakapatukoitakin hehkuttavat postaukset. Näitä postauksia en ollut laatinut rahaa tai tuotteita vastaan, vaan siksi, että olin nämä mahtavat tuotteet kaupasta ostanut ja niistä innostuneena halusin vinkata asiasta myös muille.
Myös nykyisin, 10 vuotta myöhemmin, nostan enemmän kuin mielelläni vapaaehtoisesti esiin some-kanavissani paikkoja tai tuotteita, joista pidän todella paljon ja joita haluan suositella lämpimästi myös muille. Joissakin tapauksissa olen saanut tuotteet tai rahaa vastineeksi some-näkyvyydestä - tällöin julkaisun alussa on merkintä "kaupallinen yhteistyö". Suuressa osassa tapauksista kuitenkaan minulle ei ole maksettu rahallista korvausta tai lahjoitettu tuotteita, vaan kehun tuotetta tai palvelua vilpittömästi omasta tahdostani - siksi, että tuote tai palvelu on minulle mieluinen ja haluan omalta osaltani auttaa yritystä saamaan tunnettuutta, kasvamaan ja menestymään. Vaikka kyseessä tällöin ei olekaan “virallinen kaupallinen yhteistyö”, voiko anti-kaupallisuutta kaipaava seuraaja kokea myös tällaisen julkaisun liian kaupallisena? Varmasti voi.
Onko kaupallisuus sitten aina absoluuttisen huono asia, jota tulisi välttää kaikin mahdollisin keinoin? Onko vaikuttajamarkkinointi ja -yhteistyö yritysten markkinointikeinona lähtökohtaisesti huono juttu? Jos markkinoille tulee mullistava uusi tuote, palvelu tai innovaatio, joka mahdollistaa elämäntapojen muuttamisen ekologisesti kestävämpään suuntaan (esimerkiksi uusi kasviproteiinituote, vaatelainaamo tai hävikkiruokaravintola), onko huono ja ei-toivottava asia, että se saa (joko ansaittua tai ostettua) näkyvyyttä, tunnettuutta ja sitä kautta kasvua perinteisten markkinoinnin keinojen ohella myös vaikuttajamarkkinoinnin kautta? Yritysten ja brändien lisäksi vaikuttajayhteistyötä tekevät tänä päivänä myös monet ei-kaupalliset järjestöt ja organisaatiot, jotka haluavat saada näkyvyyttä tärkeille kampanjoille tao teemoille. Jos vaikkapa ympäristöjärjestö toteuttaa zero waste -vaikuttajan kanssa sisältöyhteistyökampanjan, jossa zw-vaikuttaja jakaa seuraajilleen vinkkejä kierrätykseen tai muoviroskan minimoimiseen, onko myös tämä huono juttu, koska vaikuttajalle on maksettu yhteistyöstä ja kyseessä on siis kaupallinen yhteistyö? Jonkun mielestä varmasti on, mutta osa seuraajista ehkä taas iloitsee siitä, että tärkeä asia saa vaikuttajakampanjan kautta lisää näkyvyyttä ja tunnettuutta.
Uskon, että aina silloin tällöin moni meistä haaveilee paluusta omavaraisuuden aikaan, aikaan ennen kapitalismia ja kulutusyhteiskuntaa nykyisessä muodossaan. Kaupankäynti ja uusien ajatusten, ideoiden, kulttuurien, vaikutteiden ja hyödykkeiden vaihto ihmisten välillä on eri muodoissaan kuitenkin ollut osa inhimillistä kanssakäymistä jo hyvin pitkään ihmiskunnan historiassa - aivan kuten tämä päivänäkään vaikuttajamarkkinointi, some tai kaupalliset yhteistyöt eivät ole pelkästään pinnallista kerskakulutukseen kannustavaa huttua, vaan myös vuoropuhelua ja ajatusten vaihtoa asiakkaiden sekä tuotteiden tai palveluiden kehittäjien välillä – ja myös tehokas tapa edistää kestävämpiä elämäntapoja nykyaikaisin markkinoinnin keinoin.
Tässä blogissani ja Instagram-tililläni olen tehnyt tietoisen valinnan kertoa kestävämpiin, ekologisempiin valintoihin ja hyvinvointiin liittyvistä asioista simppelin kansantajuisesti, positiivisella ja ehkä jopa hieman naivilla tavalla, koska uskon sen puhuttelevan paatoksellisuutta paremmin. Kuitenkin taustalla ja pinnan alla piilee myös syvällisempi motiivi yhteiskunnallisen hyvän ja kestävämmän liiketoiminnan edistämiseen muun muassa pieniä, nousevia yrityksiä tukemalla ja esiin nostamalla.
Sisältöjä, medioita ja tilejä löytyy edelleen varmasti kaikista some-alustoista jokaiseen makuun. Vaikka vaikuttajamarkkinointi on ainakin näillä näkymin tullut jäädäkseen, varmasti myös 100-prosenttisesti ei-kaupallista sisältöä kaipaaville löytyy edelleen kanavia, joita voi seurata hyvillä mielin. Tässä postauksessa olen halunnut hieman avata omia pohdintojani aiheesta, jotka toivottavasti valottavat hieman, miksi omissa kanavissani ilolla suosittelen ja nostan esiin tuotteita tai palveluita, jotka koen tärkeiksi. Kuulen mielelläni myös teidän lukijoiden ja seuraajien ajatuksia aiheesta!
