Uusi vuosi, uusi nimi ja ilme

10 vuotta sitten, vuonna 2009 innostuin isosti terveellisestä ruoasta ja superfoodeista, jonka "skene" olikin Suomessa juuri syntynyt ja lähdössä nousuun. Halusin tallentaa ruokakokeiluitani ja -bongauksiani itselleni ja myös muidenkin iloksi, joten pistin pikaisesti ohimennen pystyyn blogin aiheen tiimoilta. Nimeä en ehtinyt sen kummemmin pähkäillä (olin hoitovapaalla kolmen alle 3-vuotiaan kanssa ja kirjoitin blogia lasten ollessa päiväunilla), mutta koska nimi kuitenkin piti keksiä, nappasin siihen ensimmäisenä mieleen tulleet kaksi sen hetken trendikästä ruokasuosikkia: goji sekä avokado. 

Muutaman vuoden kuluttua tästä ei aikani enää riittänyt blogille, joten annoin sen hiipua kaikessa hiljaisuudessa. Vuosien saatossa netti, some ja vaikuttajamarkkinointi kehittyivät, uusia blogeja nousi kuin sieniä sateella. Vuonna 2014 huomasin, että kiireisten ruuhkavuosien pyörteissä ruokavalio ja liikunta olivat jääneet itselläni varsin vähälle huomiolle, ja hyvinvointiasiat alkoivat jälleen nousta pintaan. Omaa elämäntapamuutosta tsemppaamaan päätin herättää useita vuosia naftaliinissa uinuneen blogini taas henkiin, ja perustin sen kylkeen myös Instagram-tilin.

Vuodet ovat vierineet ja maailma muuttunut paljon. Ruoka-asioiden lisäksi fokus on blogissa ja tällä tilillä laajentunut myös luonnonkosmetiikkaan ja muihin vastuullisiin valintoihin kestävän kehityksen teemoihin, vaikka ne ovatkin omia kiinnostuksen kohteitani olleet jo pian 20 vuoden ajan. Nimenmuutos on pyörinyt mielessä jo parin vuoden ajan, mutta aikaa innovointiin tai sopivaa nimeä ei ole koskaan aiemmin tuntunut löytyvän.

Uusi nimi ja uusi ilme näkeekin päivänvalon nyt vuoden 2020 alkajaisiksi. Halusin nimen kuvaavan kokonaisvaltaisesti hyvää fiilistä, onnellisuutta, tyytyväisyyttä ja hyvinvointia, jonka terveellisemmät elämäntavat tuovat meille jokaiselle tullessaan.

SUPER kuvaa kaikkea sitä voimaa ja intoa, jolla terveellisemmät valinnat arjessa vaikuttavat jaksamiseemme. Jo pienikin hetki liikuntaa päivässä tai edes yksi terveellisempi herkku epäterveellisen sijaan voi tuoda hyvän fiiliksen, onnistumisen kokemuksen ja lisää jaksamista arkeen.

IHANAA -sana on jo pitkään ollut mielessäni ja olen toivonut saavani sen jossain muodossa nimeen mukaan. Ihanat asiat ovat omaa sydäntäni lähellä ja uskon, että tarvitsemme arkeemme enemmän ihania hetkiä. Vaikka elämä ei aina olekaan ruusuilla tanssimista ja maailmassa on paljon pahaa, ollessamme elämäämme tyytyväisiä ja nähdessämme useammin sen hyvät ja ihanat ihanat asiat voimme kokea syvää onnellisuutta.

Terveellisten elämäntapojen ja positiivisen ajattelun avulla ei siis ole lainkaan mahdotonta tehdä omastakin elämästään superihanaa!

Pohdin pitkään myös englanninkielistä nimeä, mutta päädyin lopulta suomenkieliseen. Suomenkieliset nimet ovat sitä paitsi tuoreen Kauppalehden jutun mukaan "kuuminta hottia" rapakon takana Piilaaksossa, jossa niin teknologiastartupeja kuin kombucha-firmojakin nimetään suomalaisittain. Ajan hermolla ollaan siis!

Blogin URL-osoite säilyy toistaiseksi edelleen entisenä, jotta vanhat kirjoitukset saadaan pidettyä tallessa. 

Mitäs tykkäätte uudesta nimestä? Ajatuksia? 

Koulu- ja laitosruokailun haasteet

Kuten monessa muussakin julkisen sektorin veronmaksajien rahoilla kansalaisilleen tarjoamassa etuudessa, myös koulu- ja laitosruuassa on omat haasteensa. On kehitettävä suurille massoille aterioita kustannustehokkaasti mahdollisimman halvalla, muutaman euron hintaan. Valitettavasti tämä tarkoittaa usein kompromisseja myös laadun ja terveellisyyden kustannuksella.

Kempparissa oli postaus liittyen A-studiossa julkaistuun juttuun, jonka mukaan Helsingin kaupunki käyttää kouluruuissaan brasilialaista broileria, jonka kasvatuksessa on mahdollisesti käytetty antibiootteja.
Myös Aamulehti uutisoi aiemmin syksyllä, että koulu- ja laitoskeittiöihin nautaa ja possua tuodaan Brasiliasta ja Thaimaasta sekä seitä Kiinasta.

Olen ymmärtänyt myös, että päiväkodeissa yli 1-vuotiaat lapset saavat samaa ruokaa kuin muutkin, mikä usein merkitsee huomattavia suola-, sokeri- ja lisäainemääriä näin pienelle lapselle.

"Ilmainen" päiväkoti- ja kouluruokailu on periaatteessa hyvä ja kannatettava idea, mutta nykyisessä globaalitalouden ja kilpailuttamisen maailmassa ainakin itse näen siihen liittyvän esimerkiksi juuri edellä mainittuja riskejä, kuten moneen muuhunkin kustannustehokkaasti tuotettavaan "etuuteen".

Jäähyväiset E621:lle

Kuluttajien vaikutusvallasta yritysten toimintaan olen kirjoittanut aiemminkin esimerkiksi tässä ja tässä postauksessa. Tämänpäiväisessä HS:ssä konkreettinen esimerkki aiheesta: 

"Suuret elintarvikevalmistajat siivoavat natriumglutamaattia pois ruuistaan. 

Vähentäjien listalla on joukko maan suurimpia elintarvikevalmistajia kuten HK, Atria, Saarioinen ja Järvi-Suomen Portti. Yhdessä ne täyttävät kauppojen ruokahyllyistä merkittävän osan. 

Natriumglutamaatti on lisäaine, jonka tunnistaa E-koodista E621. Se on elintarvikkeissa yleisimmin käytetty arominvahvenne. 

HK:lla ja Atrialla on molemmilla valikoimassaan nyt noin 270 erilaista tuotetta. Niistä kaksi kolmasosaa ei sisällä glutamaattia. Ensi vuoteen mennessä HK aikoo poistaa natriumglutamaatin muun muassa kaikista Kariniemen siipikarjalihatuotteista. 

Saarioisen valmistamista elintarvikkeista enää noin viidesosa sisältää natriumglutamaattia. 

Syy glutamaatin käytön vähentämiseen on kuluttajien huoli. Glutamaatin on väitetty aiheuttavan herkimmille muun muassa allergisia oireita, kasvojen punotusta, hengenahdistusta ja migreeniä." (HS)

E621:tä käytetään mm. misokeitossa.

Vaikka teollisesta elintarviketuotannosta löytyy monia muitakin epäkohtia, tämä sinänsä "pikkuasialta" vaikuttava juttu on positiivinen signaali siitä, että me kuluttajat voimme tosiaakin lompakollamme äänestää paremman ruuan puolesta!