Retkieväät: helppoja ja terveellisiä vinkkejä

* yhteistyössä Foodin * 

Etenkin näin kesäaikaan tuntuu varmasti monesta meistä siltä, että koko ajan pitäisi, tai pikemminkin saisi, olla jossakin menossa. Kauniit ilmat (ja miksei myös huonommatkin) suorastaan kutsuvat lähtemään retkelle luonnon helmaan tai urbaanimpaan ympäristöön  – retkikohteitahan riittää joka makuun!

Retkeily on kivaa ja huoletonta, mutta omalla tavallaan ehkä myös hieman stressaavaa, etenkin jos retkeillään isommalla porukalla kuten vaikka lapsiperheen voimin.  Mukaan pitäisi aina ehtiä, osata ja muistaa pakata asianmukaiset varusteet sekä syötävää ja juotavaa riittävästi koko porukalle. Ainakin meidän perheessämme retkelle lähdöt etenkin kesäaikaan tapahtuvat välillä melko spontaanistikin. Tilanne voi olla se, että kotona kaapit ammottavat tyhjyyttään  ja ne retkieväät pitäisi ehkä ad hoc -periaatteella hommata siitä ainoasta reitille osuvasta, heikosti varustellusta pikkukaupasta. Niiden pitäisi lisäksi ennen kaikkea olla mahdollisimman helposti syötäviä ja matkassa säilyviä. Eipä ole ihme, että useimmiten tällaisissa tapauksissa eväät ainakin meillä koostuvat  lähinnä banaaneista, karjalanpiirakoista ja pillimehuista tms., joissa toki ei myöskään ole mitään vikaa – etenkään banaaneissa, jotka ovat aivan loistavia retkieväitä.

 

Näiden lisäksi mitä parhaimpia snacks-tyyppisiä retkieväitä ovat myös esimerkiksi erilaiset mantelit, pähkinät ja kuivatut marjat. Omia suosikkejani näistä ovat mitkäpäs muutkaan kuin tietysti Foodinin laadukkaat tuotteet*, joita heidän oman verkkokauppansa lisäksi alkaa jo löytyä kivasti myös kauppojen hyllyiltä, esimerkiksi yhdet kattavimmista valikoimista livenä taitaa löytyä Ruohonjuuresta.

Retkieväiden ja muiden tarpeellisten tavaroiden kuskaukseen sopii mitä parhaimmin aivan ihana Foodinin upouusi laadukas ja kestävä kangaskassi*, jonka muuten saa nyt heinäkuussa verkkokaupasta yli 59€ tilauksiin kaupan päälle!

Meidän perheen lemppareita omatekoiseen "trail mixiin" retkelle ovat Foodinin parapähkinät, mantelit, cashewpähkinät, mulperit ja inkamarjat*.

Erilaiset myslipatukat ja niiden monet variaatiot ovat myös tosi käteviä retkellä. Niitä onkin suhteellisen helppo loihtia vähällä vaivalla, jos kaapissa sattuu olemaan jemmassa esimerkiksi juurikin erilaisia pähkinöitä. Taatelit samoin kuin kaurahiutaleet toimivat hyvänä pohjana ja niitä olenkin itse usein käyttänyt, lisäten sitten tilanteen mukaan joukkoon aina mitä kaapista kulloinkin sattuu löytymään. Tässä yksi melko helppo ja nopea resepti, jota voi varioida aina tarpeen mukaan. :)

HELPOT PÄHKINÄ-MYSLIPATUKAT (noin 6 kpl, halutessasi isomman annoksen tee tupla- tai tripla-annos)

10 pehmeää, tuoretta taatelia
2 dl kaurahiutaleita
2 rkl Foodin cashewtahnaa
50g Foodin cashewpähkinöitä
50g Foodin mulperimarjoja
30g Foodin manteleita
20g Foodin inkamarjoja
2 rkl kookosöljyä

Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa. Pähkinöitä ja manteleita kannattaa liottaa hetki ennen blendausta. Seos saa jäädä karkeaksi ja sinne voi jäädä "sattumia", pääasia että ainekset hieman murskaantuvat.

Muotoile taikinasta myslipatukoita tai -palloja. Paista noin 100-150 -asteisessa uunissa n. 30-45 min. Anna kovettua huoneenlämmössä vielä muutama tunti. 

Samalla ohjeella saat näistä raakapatukoita kuivattamalla uunissa matalammassa lämpötilassa pidemmän aikaa (useita tunteja noin 40-asteisessa uunissa).

Mitkä ovat sun tai teidän perheen lemppareita retkieväiksi? :) 

* tuotteet saatu // yhteistyössä Foodin

Real food, mostly plants – mietteitä ruokavalioista

* kaupallinen yhteistyö *

Ruokavaliot puhuttavat, kuten ovat jo monta vuotta puhuttaneet. Asiantuntijoita ja näkemyksiä tuntuu riittävän joka lähtöön siitä, mitä pitäisi tai kannattaisi syödä.

Itse olen käynyt vuosien ja vuosikymmenten saatossa läpi monia erilaisia vaiheita ja mietteitä aiheeseen liittyen, joita ajattelin jakaa mahdollisesti muillekin asiaa pohtiville.




Michael Pollanin "Eat real food, mostly plants" on slogan, joka itselleni on vuosien saatossa, erilaisten vaiheiden tuloksena jäänyt ehkä selkeimpänä ja kirkkaimpana periaatteena ohjailemaan syömiseen liittyviä valintoja. Se ei ole sääntö tai rajoite, pikemminkin ohjenuora. Parhaiten voin syödessäni siten, mikä hyvältä ja oikealta milloinkin ja kussakin tilanteessa tuntuu.

Kasvisruokavalion hyödyistä on viimeisen vuosien aikana puhuttu paljon eikä varmasti monikaan ole voinut olla törmäämättä tutkimustuloksiin ja suosituksiin sen hyödyistä niin ympäristön kuin yksilön terveydenkin näkökulmasta.

Itse olen ollut kasvissyöjä elämäni ensimmäiset 25 vuotta, mistä kuuluu suuri kiitos aikaansa edellä olleille vanhemmilleni. Suurimman osan tästä ajasta ruokavalioni on ollut lakto-ovo-vegetaarinen, vajaan parin vuoden ajan myös vegaaninen. Olen siis toisin sanoen elänyt kokonaisen neljännesvuosisadan ilman punaista lihaa, broileria tai monia muita eläinkunnan tuotteita, jotka ovat iso osa monen suomalaisen perusruokavaliota.

80-luvulla kasvissyönti oli todella marginaalissa niin kauppojen valikoimien ja tarjonnan kuin asenteidenkin osalta. Itsekin sain jo alakouluikäisenä vastailla aikuisten ihmettelyihin ja kauhisteluihin, mistä proteiinia ja kalsiumia sitten oikein saa ja myös kokea esimerkiksi lihapullien tai muiden liharuokien tuputtamista, koska kyllähän nyt kasvavan lapsen pitää lihaa saada. Koulu- ja päiväkotiruokailujen kanssa luoviminen oli myös jokseenkin haastavaa ja muun muassa 90-luvun lama-aikana ateriani koulussa saattoi koostua pelkistetyimmillään pelkästä näkkileivästä, koska "säästösyistä" kasvisruokavaihtoehtoa ei ollut tarjolla. Voitte vain kuvitella, kuinka onnellinen olin aloittaessani lukion, jossa yli puolet oppilaista oli kasvissyöjiä tai jopa vegaaneja ja monipuolinen, lämmin kasvisruoka oli tarjolla joka päivä!

Jossakin vaiheessa siirryin kokeilemaan sekasyöjän elämää, lähinnä sosiaalisten tilanteiden helpottamiseksi. En ole itse koskaan oikeastaan halunnut tehdä syömisistäni tai syömättä jättämisistäni numeroa, ja joissakin tilanteissa tuntui vain helpommalta olla aiheuttamatta hämmennystä ja syödä sitä mitä annetaan. Muutaman vuoden opettelun ja harjoittelun jälkeen totesin kuitenkin, etten ollenkaan pidä lihasta ja sen käsittelykin tuntuu pahalta, joten siirryin takaisin syömään kasvispainotteisesti.

Tilannesidonnaisuus kuitenkin jäi ja se määrittääkin yhä vahvasti syömisiäni. En itse osta tai laita punaista lihaa ruoaksi juurikaan kuin erityistapauksissa, mutta jos esimerkiksi kasvisvaihtoehtoa ei ole jossain sosiaalisessa tilanteessa tarjolla, kunnioitan sitä ja syön mukisematta mitä annetaan, ainakin pääpiirteissään. Voisikin todeta, että edellä mainittu pollanilainen "mostly plants" -periaate on edelleen voimissaan ja ohjaa ehkä syömisiäni selkeämmin kuin jokin tietty luokittelu kasvis- tai sekasyöjien leireihin, joista kumpaankaan en itseäni tällä hetkellä edes pysty selkeästi kategorisoimaan. :)

Ymmärrys on lisääntynyt ja marginaalileima hälvennyt, mutta edelleen moni kasvissyöjä ja etenkin vegaaniruokavaliota noudattava saa vastailla kerta toisensa jälkeen samoihin kysymyksiin: mistä proteiinit, entä kaikki tarvittavat vitamiinit? Kasvipohjaisista proteiininlähteistä on tietoa täynnä netti pullollaan, joten en lähde tässä kohtaa ns. keksimään pyörää uudelleen vaan suosittelen lukaisemaan esimerkiksi nämä muutamat hyvät jutut aiheesta:

Kasvit, proteiinit ja kasviproteiinit
Liikkujan kasvisruokavalio
Ota kaikki hyöty irti kasviproteiineista
Vegaaniruokavalion koostaminen

Olipa ruokavalio mikä hyvänsä, ravintoaineiden monipuolisesta saannista tulisi huolehtia ja lautasella tulisi mielellään olla esimerkiksi kasviksista kaikkia mahdollisia värejä (#eattherainbow). Perinteiseen suomalaiseen ruokavalioon kun on tyypillisesti kuulunut pääosassa liha, peruna ja viljatuotteet siinä missä kasvikset, hedelmät ja vihannekset ovat jääneet valitettavan pieneen rooliin.

Kasvipohjaisina proteiininlähteinä pavut, linssit, herneet, pähkinät, siemenet ja soija eri muodoissaan ovat itselleni tuttuja jo lapsuudesta asti. Kehitys kuitenkin kehittyy ja huikean hienoja uutuuksia tulee markkinoille jatkuvasti valikoimien laajentuessa, kuten huippusuosion ja some-hypen aikaan saanut suomalainen nyhtökaura. Vaihtoehtoja siis on!

Muutama oma suosikkituotteeni, joita meiltä löytyy lähes aina kaapista, ovat vihreät ja punaiset linssit, kikherneet, erilaiset pavut* siemenet, kvinoa*, hamppuproteiini* tai -siemenet, tofu sekä soijarouhe/hiutaleet/suikaleet tai kotimainen härkäpapu eri muodoissaan. Esimerkiksi Foodinin verkkokaupasta löytyy hyvät valikoimat erilaisia kasvipohjaisia proteiininlähteitä.

Yksinkertaisimmillaan käytän näitä perusruoissa lihan korvikkeena. Soija- tai härkäpapurouhe pastakastikkeeseen tai makaronilaatikkoon jauhelihan sijaan, tofu wokkeihin ja keittoihin broilerisuikaleiden sijaan, pavut ja linssit laatikoihin ja keittoihin. Viimeksi mainitut toimivat myös mitä mainioimmin ihan vain sellaisenaan salaatteihin lisättyinä tuomaan mukaan ruokaisuutta ja proteiinipitoisuutta.

Jos mietit, mitä muuta näistä voisi kokkailla, tässä muutama resepti blogiarkiston syövereistä :)

Tulinen kookoskeitto savustetulla tofulla ja Silmusalaatilla
Tabbouleh-salaatti
Härkäpapukeitto
Raaka kesäkurpitsapasta tofulla
Parsa-härkäpapusalaatti


Iloista, terveellistä viikkoa! :)


* tuotteet saatu / yhteistyössä Foodin

Bataatti-cashew-suklaakakku

Halusin taannoin tehdä kahvipöytään tarjottavaksi jonkin terveellisen syksyisen kakun, hieman samalla periaatteella kuin yhdeksi suosikikseni noussut punajuurikakku.

Sattumoisin törmäsin tähän syksyisen pähkinäsuklaakakun reseptiin, joka tuntui kolahtavan heti ja niinpä ohje lähtikin melkein saman tien testiin hieman tuunattuna sen mukaan, mitä kaapista sattui löytymään. :)

Mehevän, makean kakkupohjan hallitsevin ainesosa on keitetty ja soseutettu bataatti. Taatelit, hunaja, kookosöljy, cashewpähkinät ja raakakaakao siihen yhdistettyinä takaavat sen, että pohjasta tulee erittäin herkullinen, mutta myös "perinteistä" sokeri-vehnäjauho-suklaakakkupohjaa huomattavasti ravinteikkaampi ja terveellisempi. Ihastuttava, pehmeän makuinen kuorrutus syntyy cashewpähkinöistä, kookosmaidosta, kookosöljystä ja hunajasta.

Itse yllätyin hieman kakun valmistamisen työläydestä ja monivaiheisuudesta. Kun on tottunut raakakakkujen valmistusprosessin tiettyyn helppouteen ja selkeyteen (pohjan ainekset sekaisin blenderissä, täytteen ainekset sekaisin blenderissä, kaikki vuokaan ja pakkaseen hyytymään) tuntuukin yllättävän monimutkaiselta kun jotain pitää keittää, jotain vatkata, jotain blendata, jotain sekoittaa keskenään, jotain sulattaa, osa yhdistää toisiin ainesosiin ja osa toisiin.  Suosittelen siis varaamaan riittävästi aikaa, astioita ja tilaa keittiöön ennen hommiin ryhtymistä!

Lopputulos oli kuitenkin oikein palkitseva, rakenne pysyi erittäin hyvin kasassa ja irtopohjavuokaan tehtynä tästä tuli oikein kaunis suklaakakku. Huonoissa valaistusolosuhteissa napattu kuva ei valitettavasti tee oikeutta tälle herkulle, joten resepti puhukoon puolestaan.

BATAATTI-CASHEW-SUKLAAKAKKU


Pohja:
3 rkl raakakaakaojauhetta
n. 25 kpl liotettuja cashewpähkinöitä
5 lehteä tuoretta minttua
1 tl vaniljajauhetta tai loraus vaniljauutetta
1 tl ruokasoodaa
1 rkl kookoshiutaleita
ripaus suolaa

Kuori, paloittele, keitä ja soseuta bataatti. Poista taateleista kivet ja soseuta ne bataatin kanssa. Jätä seos hetkeksi jäähtymään.
Sulata suklaa ja kookosöljy vesihauteessa.
Laita sitten liotetut cashewpähkinät sekä mintun lehdet blenderiin yhdessä soseutetun bataatin ja taateleiden kanssa ja soseuta.
Sekoita kuivat aineet keskenään.
Vatkaa munat ja hunaja vaahdoksi. Sekoita sen jälkeen joukkoon suklaa-kookosöljyseos, kuivat aineet sekä bataatti-cashew-taatelisose.
Kaada seos vuokaan (itse käytin irtopohjavuokaa, jonka pohjalla leivinpaperi).
Paista kakkua 150-175 asteessa noin 40 minuuttia.

Kuorrute:
2,5 dl liotettuja cashewpähkinöitä
1,5 dl kookosmaitoa
3 rkl kookosöljyä

Sekoita kaikki ainekset blenderissä. Sekoita niin kauan, että seoksesta tulee sametinpehmeää ja sileää.
Levitä kuorrute jäähtyneen kakkupohjan päälle. Koristele makusi mukaan (itse käytin kuivattuja karpaloita, mutta mitkä tahansa tuoreet tai kuivatut marjat käyvät).
Säilytä jäähtynyt kakku jääkaapissa.

Cashewkermaa ja marjoja

Kokeilin ensimmäistä kertaa cashewkerman tekoa. Varsin helppo valmistaa, herkullinen ja myös monikäyttöisen oloinen.

Cashewkerma (pieni kulhollinen - noin 2 dl)

100-125 g cashew-pähkinöitä
vettä
agave-nektaria maun mukaan
0,5 tl kanelia

Liota casheweita vedessä yön yli.
Kaada liotusvesi pois ja soseuta blenderissä cashewit + mausteet. Lisää lopuksi vettä tarpeen mukaan ja soseuta.

Tarjoile esim. marjojen kanssa.

Maailman paras maapähkinävoi

Olemme koko perhe maapähkinävoin ystäviä, mutta käyttöä on vähän hillinnyt se, että tuotteet ovat useimmiten olleet isojen korporaatioiden tuotteita, joihin lisäksi on lisätty mm. sokeria ja ties mitä muuta. No, mopo karkasi käsistä tyystin kun jokin aikaa sitten löysimme tämän Urtekramin version Ruohonjuuresta - lähimarketista ei (onneksi?) vielä tätä saa, vaikka siellä hyvät Urtekram-valikoimat onkin! Nyt tätä lähtee purkillinen aina Ruohonjuuri-reissulta mukaan.

Ainesosaluettelo on vaikuttava: luomumaapähkinöitä 99,5% ja himalajansuolaa 0,5%, ei muuta. Loistava tuote lapsiperheille siis. Meillä tätä syödään mm. hapankorppujen päällä :)