maanantai 30. marraskuuta 2009

Superfoodeista suuntaan ja toiseenkin

Superfood-villitys tuntuu kesän jälkeen suorastaan räjähtäneen käsiin ja levinneen suurten massojen ulottuville. Juttuja ja luentoja aiheesta on viime viikkoina ollut siellä sun täällä ja myös yhä enemmän tuotteita on ilmestynyt "tavis"kuluttajien saataville - esimerkiksi viime viikolla paikallisessa Life-luontaistuotekaupassa käydessäni totesin, että valikoimiin oli ilmestynyt mm.Cocovin goji-marjoja.




























Niin paljon hyviä puolia ja lieveilmiöitä kuin superfood-innostus sisällään pitääkään, on mielestäni tärkeää, että asiasta tuodaan esiin muitakin puolia. Viime päivinä on ainakin Aamiainen ruohikolla- ja Kohti terveellisempää elämää -blogeissa pohdiskeltu superfood-villityksen syvintä olemusta ja myös siihen liittyviä markkinointitemppuja. Hyviä ja miettimisen arvoisia asioita, sillä kriittisyys on aina hyvä pitää mielessä myös "keisarin uudet vaatteet"-ilmiön välttämiseksi.

Itse olen taipuvainen näkemään asian kuten Kemppari-Noora loistavasti kiteyttää Olotilassa superfoodeista: 

"Sanat superfood tai superfruit kuulostavat elintarviketeollisuuden uusimmalta rahastuskeinolta, mutta sanat eivät tarkoita uusia ja eksoottisia ruoka-aineita, vaan niitä kaikista vanhimpia. Kyse on tavallaan pyörän keksimisestä uudelleen, perinteisen asian paketoimista uuteen lahjapaperiin.

Esimerkiksi  karpalo, mustaherukka tai mustikka ovat superruokaa. Superruoka tarkoittaa ruoka-ainetta, jolla on erityisen hyvä ravitsemusarvo. Kotoisista metsistämme löytyy mustaherukan lisäksi monia muitakin potentiaalisia superfood-raaka-aineita, joista esimerkiksi mustikka, puolukka, karpalo, vadelma, tyrni, aronia, ruusunmarja, variksenmarja, ja nokkonen lienevät useimmille tuttuja nimeltä, mutta kuinka usein syöt edellämainittuja? Kotimaisia marjoja olisi hyvä nauttia kaksi desilitraa päivässä."

Kuten kte:n postaukseen jo kommentoinkin, itseäni eksoottisemmissa supereissa mietityttää lähinnä alkuperä ja sen luotettavuus. Ehkä olen turhan ennakkoluuloinen, mutta minulla ei edelleenkään ole kovin suurta luottamusta esimerkiksi kiinalaisiin elintarvikkeisiin (vaikka kuinka luomua olisivatkin) mm. taannoisen melamiiniskandaalin ja monen muunkin syyn vuoksi. Siksi yritän suosia kotimaisia supereita aina kun mahdollista ja toki näitä eksoottisiakin pienemmässä määrin.

6 kommenttia:

  1. Tätä olen juuri hiljakseen pohtinutkin, että miksi pitäisi napsia maailman ääristä kuivattuna tuotuja alkuperältään epäselviä gojimarjoja, kun Suomesta saa mustikkaa, mustaherukkaa, tyrniä, lakkaa, vadelmaa ja montaa muuta marjaa.

    Meillä käytetään paljon pinaattia, kotimaisia kurpitsansiemeniä ja monia muita, jotka miellän itse riittävän superiksi.

    Tietenkin on hyvä että terveellinen ruoka on nyt saatu markkinoitua muotivillitykseksi asti, mutta monilla unohtuu kriittisyys.

    VastaaPoista
  2. Superfoodit voisi nähdä ns. ravintolisinä.

    On mielestäni surullista, jos joku hyppää roskaruokavaliosta suoraan spirulinapirtelöaamupalaan ja ainaiseen kaakaon puputtamisen, huomaa, ettei välttämättä pidäkään mauista / tule kylläiseksi / tmv., ja tekee sen kaikkein pahimman, eli palaa takaisin heselinjalle.

    Tuohon väliin mahtuu nimittäin laaja skaala kaikenlaista terveellistä ja ravitsevaa, jonka minun mielestäni pitäisi olla ruokavalion perusta.

    Kuten sanoin: Superit "lisäravinnetyylisessä" käytössä olisi varmaan melko optimi!

    VastaaPoista
  3. Tiesitkö, että esimerkiksi Codexissa mietitään jonkun "turvallisen" melamiinirajan laittamista elintarvikkeille.. tämä siis tulisi voimaan tietysti myös euroopassa. Täysin järjetön ajatus! Ei sitä tarvitsisi tunkea niihin ruokiin yhtään, niin miksi sallia minkäänlaisia määriä.
    Tuli vaan mieleen tuosta kiinalaiseen ruokaan luottamisesta, kohta ei voi luottaa suomalaiseenkaan jos codex astuu voimaan...

    VastaaPoista
  4. jarna, tilaatteko tekin ruokapiirin kautta pinaattia? Meillä sitä on tänä syksynä käytetty myös paljon :)

    Daily Eko, samaa mieltä - minustakin superfoodien parasta käyttöä olisi juurikin ravintolisien tapaan / synteettisten vitamiinien sijaan. Etenkin lapsiperheessä tällainen käyttö on mielestäni ihan toimiva juttu - sitä kuuluisaa ruokavalion rikastamista. :)

    Karoliina: muistelen jostain taannoin lukeneeni/kuulleeni, että USAssa olisi jo ihan FDA määrännyt jonkun "turvallisen" melamiinirajan todettuaan, että sitä on vähän kaikkialla eikä hommalle pystytä tekemään oikein mitään enää. :( Aika tylyä kyllä, samoin kuin tuo Codex, johon itselläni on ollut to do -listalla jo pitkään perehtyä tarkemmin. Ja tietysti ikävintä se, että kuten esim. BPAn suhteen niin tässäkin asiassa iso osa kuluttajista varmaankin ajattelee, että eihän melamiini voi olla haitallista, kun kerran viranomaiset ovat sen käytön elintarvikkeissa sallineet :(

    VastaaPoista
  5. Piti jo aiemmin jättää kommentti, mutta se jäi.. mutta siis: eipä muuten tosiaan itselleni ole tullut mieleenkään tuo Kiina-homma! Ja Juhanan blogissa keskustelu aiheesta käy mielenkiintoisena, on tullut itselläkin vielä tästä aiheesta vaikka mitä mieleen lähipäivien aikana, olisi pitänyt kaikki vaan kirjata ylös, kun nyt en enää muistakaan kaikkea.. silti varmaan pala(ta)an aiheeseen tässä..

    VastaaPoista
  6. Oho, hei ei kello vielä ole kahta yöllä sentään ;) En ihan niin pitkään täällä valvo :D (Ei, kun toi näyttääkin kahta iltapäivällä.. hmm..)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...